Miten kaikki sai alkunsa, ja milloin? Tommi: Jo kymmenkunta vuotta sitten olin mukana vapaa-ajan projekteissa saadakseni hieman vastapainoa musiikin ammattimaisuuteen. Tuolloin äänittelin demoja erään duunikaverin kanssa, jonka kautta tapasin Tuukan vuonna 2012. Tuukka puolestaan tunsi Luisin jo monen vuoden ajalta. Yhteissoitto lähti luontevasti käyntiin. Aluksi meitä oli itse asiassa neljä, kunnes kitaristi lähti muille teille. Sitä kautta musta tuli bändin kitaristi. Triona ollaan toimittu noin vuosi. Bullet Lane -nimi onkin sitten vähän uudempi keksintö. Meistä piti tulla Speed Dial 9, mutta sen niminen bändi oli jo olemassa. Sinkku on nyt julkaistu, minkälaisen vastaanoton se on saanut? Tommi: Vastaanotto on ollut yllättävän hyvä. Vaikkei olla saatu biisiä vielä radioon, niin peli on kuitenkin avattu. Palaute on ollut hyvää ja etenkin Ruotsin radiossa oltiin kiinnostuneita kuulemaan lisää. Lisäksi biisi on kerännyt kuulijoita Spotifyssä ja muissa striimauspalveluissa, kun biisi onnistui pääsemään muutamalle soittolistalle. Kuunteluja on tullut mukavasti, kun ottaa huomioon että kyseessä on bändin ensijulkaisu. Entä miltä näyttää keikkapuolella? Tommi: Biisejä alkaa jo olla tarpeeksi keikkoja varten, mutta haluamme tällä hetkellä keskittyä musiikin luomiseen ja julkaisemiseen. Albumi on siis ensisijainen tavoite, mutta kun aika on kypsä, voidaan suunnaksi ottaa konserttilavat. Entäpä tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat? Tommi: Tavoitteen voisi kiteyttää lyhyesti lauseeseen "Hyvän musiikin tekeminen tai ainakin meille mieleisen musiikin tekeminen". Seuraava sinkku on työn alla ja toivomme tietysti, että mahdollisimman moni kuulija löytää sen. Eräs kaverini totesi muutama vuosi sitten, että musiikki on antamista, ei ottamista. Tämän filosofian olen yrittänyt pitää mielessäni aina kun teen biisejä. Mikä on ominta Bullet Lanessa? Tommi: Koska meillä kaikilla on takana pitkä kokemus muiden artistien kanssa työskentelystä, niin sen oman soundin löytäminen oli kieltämättä aika haasteellista. Sitä hankaloitti entisestään se, että kaikilla on myös ihan ikiomat projektinsa ja soundinsa. Luisilla on Luis & the Bots. Mulla on The Impersonators. Nyt olemme kuitenkin Tuukan johdolla löytäneet tämän bändin soundin, jota voisi kai parhaiten luonnehtia rytmikkääksi ja melodiseksi popmusiikiksi. Huolella sävelletyt lauluharmoniat ovat itselle sellainen yksityiskohta, josta haluaisin Bullet Lanen tunnistettavan. Luis on näissä mestari. Complete-sinkkumme lopun vastausharmoniat nostivat ihoni kananlihalle, kun kuulin ne ensimmäisen kerran. Työnjako, eli kuinka biisit syntyvät, onko joku erityisesti biisinikkarin roolissa? Tommi: Minä teen biisit. Oon tehnyt biisejä kuusivuotiaasta asti. Mutsi ja faija oli musadiggareita ja meillä soi aina perjantaisin ja lauantaisin helkkarin hyvä musa. Beatlesin I Feel Fine ja Byrdsin She Don’t Care About Time on edelleen mun lempibiisit. Siitä se lähti. Rakastuin musiikkiin ja halusin tulla samanlaiseksi biisinikkariksi kuin noi kundit. Työnjako on meillä selvä: Tuukka alkaa mun akustisten demojeni pohjalta kypsytellä ideoita sovitukseen. Ensin hän valitsee biisin ja tekee siihen perussovituksen. Sen jälkeen äänitetään soitto ja laulu. Sitten Tuukka miksaa ja tuottaa biisin ennen kuin se masteroidaan. Toisin sanoen Tuukka on tämän projektin sydän ja se tyyppi, joka vääntää nappia yksin studiossa ja hioo yksityiskohtia väsymättä. Mitä musiikki teille merkitsee?
Tommi: Chicagossa asuessani näin kerran yhden mimmin päällä T-paidan, jossa luki ”Life without music would be a mistake” – se kertoo musta kaiken siitä miten me nähdään musa. Kertokaa hieman sanoituksistanne. Tommi: Mä yritän tehdä sanoitukset oikeasta elämästä, siitä mitä olen kokenut tai nähnyt. Complete esimerkiksi perustuu riitaan, jonka kuulin Pariisissa Eiffel-tornin näköalatasanteella. Joku nuoripari riiteli englanniksi ja nainen sanoi, että ”Don’t you ever want to just leave me and see who you could meet?” Mä funtsin, että aika hirveä asia joutua kuulemaan kymmenien ihmisten edessä, mutta samaan aikaan mietin, että tosta saisi mielettömän makeen lyyrisen koukun. Ja niinhän siitä sitten saikin. Mistä ideat ja inspiraatio biiseihin? Tommi: Kaikesta. Olen matkustellut paljon ja kokenut elämässä paljon – niin hyvää kuin pahaakin. Yleensä saan jostain yksittäisestä tapahtumasta idean biisin nimeen tai teemaan. Sitten alan kyhätä melodiaa ja vasta kun melodia on valmis, teen sanoituksen loppuun. Esikuvat? Tommi: Mun esikuvia on Beatles, Byrds, Stones, Eagles, Tom Petty ja muut vanhan liiton jutut. Tuukalla ja Luisilla on vähän eri esikuvat. Luis kuuntelee aika paljon Queeniä, Totoa, Stingiä ja vähän progemaisempaa musaa kuten esimerkiksi Genesistä. Tuukka taas on soul-, funk- ja R&B-mies henkeen ja vereen. Oletteko perinteisen CD-levyn ystäviä, vai ostatteko musiikin netistä? Tommi: Tuukasta ja Luisista en tiedä, mutta mä kerään CD-levyjä. Mulla on niitä ihan hirveä määrä, reilusti yli tuhat. En oikein koe omistavani netistä ostettua musaa. Jos mun kone hajoaa, niin menetän kovalevyllä olevan musiikin, ellei mulla ole kopiota jossain. Tykkään, että levyt löytyy hyllystä. Sitä paitsi kaikkea loistavaa musaa ei edes aina ole saatavilla sähköisenä. Sellaisten bändien tuotanto kuin esim. River Detectives löytyy kokonaisuudessaan vain CD-levyiltä. Tämän lisäksi tykkään plärätä kansivihkoja kuunnellessani musiikkia. Tänään kuuntelin sellaisen loistavan jenkkibändin levyä kuin the Silver Seas. Terveiset Suomipopin lukijoille: Tommi: Moi! Toivottavasti tykkäätte meidän biisistä ja toivottavasti ette koskaan löydä itseänne biisin inspiroineen hetken kaltaisesta tilanteesta.
0 Comments
Työnjako, eli kuinka biisit syntyvät, onko joku erityisesti biisinikkarina? Jani: Sävellykset ja sanoitukset ovat minun käsialaani, ja biisien sovitukset sekä Suontausta & Puusaari -saundi syntyvät tiiviissä yhteistyössä. Ajan ja keikkojen myötä biisit saavat myös elää ja ovat sitä tehneetkin. Jaakko: Pitkä yhteinen historia näkyy tietynlaisena tekemisen helppoutena. Omat paikat äänien kudelmassa löytyvät yleensä melko luontevasti. Tärkeää on juurikin uskallus antaa biisien elää ja kehittyä luonnollisiin suuntiin, mitä ne sitten sattuvatkin olemaan. Miltä näyttää keikkapuoli? Jani: Viime vuonna teimme mukavan määrän keikkoja erilaisissa paikoissa ympäri Suomea. Keväälle ja kesälle on jokunen show buukattuna, ja syksylle olisi tavoitteena hoitaa kattava keikkarupeama tulevan esikoisalbumin tiimoilta. Mitä musiikki teille merkitsee?: Jani: Tätä tulee oikeastaan harvoin mietittyä. Musiikki on ollut erottamaton osa omaa maailmaa teinistä asti ja tuntuu täysin luonnolliselta että se on aina läsnä. Osa luontoa? Jaakko: Se on pikkupojasta asti rakas harrastus ja elämäntapa, joka on pikku hiljaa muodostumassa myös ammatiksi. Kuten Jani sanoi, musiikki on niin kiinteä osa omaa elämää että sitä harvemmin edes ajattelee erillisenä asiana. Se on tapa käsitellä, etsiä, löytää, ymmärtää, purkaa, havainnoida... osa luontoa! Kertokaa hieman sanoituksistanne. Jani: Sanoitukset ovat musiikissamme suuressa roolissa, ja tekstinkirjoitusprosessi vaatiikin usein huomattavasti enemmän aikaa kuin sävellys. Laulun aiheena voi olla jokin pienen hetken fiilistely tai tarina, välillä tulee taas suuremman mittakaavan pohdiskeluja. Tekemisen myötä sanoitukset ovat saaneet enemmän tarinallisia ja mielikuvituksellisia ulottuvuuksia oman kokemusmaailman ruotimisen ohelle. Haluan pitää teksteissä läsnä oman ääneni ja tapani pukea asioita sanoiksi, elämä on liian lyhyt siihen että kuulostaisi samalta kuin muut. Mistä ideat ja inspiraatio biiseihin:
Jani: Siinäpä kysymys. Kirjoittaminen on tapa jäsentää omia tuntemuksia sekä ajatuksia ihmiselämästä ja ympäröivästä todellisuudesta. Soittelen juttuja kitaralla ja kirjoitan pieniä muistiinpanoja, ja parhaat aihioista syntyvät tietysti inspiraation kipinästä. Kun päähän pälkähtää riimi tai pari riviä jotka tuntuvat jollain tapaa itseään suuremmilta, ollaan oikealla tiellä. Biisi lähtee muotoutumaan useimmiten tilanteesta jossa hyvältä tuntuneille sanoille tai riveille ryhtyy etsimään oikeaa melodiaa ja sointumaailmaa, joskus myös sävelmä syntyy ensin. Esikuvat: Jani: Tämä on aina paha. Ainakin Dave Lindholm, Jarkko Martikainen ja Neil Young. Jaakko: Hmmm... Jollain tapaa oma musiikillinen menneisyys ja nykyisyys kuuluu aina kaikessa tekemisessä. Eli kyllä siellä on läsnä kaikki Zeppelinistä Samuli Putroon ja Devin Townsendiin, vaikka ilmaisu tässä tapauksessa onkin akustisen pelkistettyä. Oletteko perinteisen CD-levyn ystäviä, vai ostatteko musiikin netistä? Jani: Omasta CD-kokoelmasta on iloa pimeinä iltoina ja automatkoilla. Suoratoistopalvelut ovat kyllä käteviä nekin, mutta niitä selaillessa on vaikea keskittyä yhteen bändiin tai albumikokonaisuuteen. Jaakko: Kyllähän se levyjen ostaminen on Spotifyn myötä vähentynyt huomattavasti. Kokonaisvaltaisen kokemuksen kannalta kuitenkin fyysinen levy sanoituksineen ja kansitaiteineen puolustaa edelleen paikkaansa! Tulevaisuuden suunnitelmat: Jani: Tunnelin päässä häämöttää esikoisalbumin julkaisu, hyviä keikkoja ja uusien biisien kirjoittelua. Terveiset Suomipopin lukijoille: J&J: Nähdään keikoilla! |
AuthorWrite something about yourself. No need to be fancy, just an overview. Archives
November 2017
Categories |